Jääkiekko vai jalkapallo – kumpi on suomalaisten ykkönen?
Suomessa harrastetaan entistä enemmän – ja entistä enemmän lajeja. Syy löytyy yksinkertaisesti yhteiskunnan kehityksestä, mikä on tuonut aikuisille entistä enemmän vapaa-aikaa ja samalla entistä enemmän taloudellisia mahdollisuuksia.
Tämä on sitten tuonut tullessaan paljon uusia harrastamisen ja tekemisen mahdollisuuksia nimenoman aikuisille. Nettikasinot ilman lisenssiä 2023 ovat vain yksi näiden aktiviteettien ilmentymä – ja yksi on iso muutos harrastuksissa. Mitä kuuluu esimerkiksi entisille päälajeille eli jalkapallolla ja jääkiekolle? Kuinka nykyaika on muuttanut harrastamista, ja mitä muita lajeja tai tekemistä on tullut kilpailemaan vanhojen päälajien kanssa?
Seuraajamäärät laskussa vai nousussa
Seuraaja- ja fanimääriä laskettaessa pitää muistaa, että monet fanit seuraavat itseasiassa useita lajeja ja useita urheilijoita – sen sijaan, jos lasketaan harrastajia, niin silloin saadaan jonkin verran parempi näkymä todellisuudesta ja siitä, mihin suuntaan lajit ovat Suomessa menossa. Esimerkiksi jalkapallossa oli viime vuonna ennätyksellinen vuosi, kun rekisteröityjä harrastajia oli 143 143.
Vastaavat luvut jääkiekon puolella ovat sen sijaan laskussa, ainakin vuoden 2021 YLE:n uutisoinnin mukaan. Yksi iso syy on kustannusten nousu, mikä varsinkin tänä kautena on vaikuttanut kaikkiin lajeihin, mutta eritoten jääkiekkoon, kun muutamia pienempiä jäähalleja on jouduttu jopa sulkemaan korkeiden energianhintojen vuoksi. Siinä missä jalkapalloa pelaa yli 140 000 pelaajaa, niin jääkiekkovarusteet laittaa päälleen reilut 73 000 pelaajaa.
Mutta lajien pelaajien ja seuraajien määrään on viime aikoina vaikuttanut myös isojen stara-pelaajien menestyminen. Esimerkiksi koripallossa Lauri Markkasen pisterohmuilut NBA:ssa ovat saaneet ihmiset seuraamaan koripalloa, vaikkeivat ole koskaan edes koskeneet koripalloon- sama on tietenkin ollut nähtävissä kaikissa lajeissa, eikä aina tarvitse olla itse harrastaja voidakseen seurata jotain tiettyä lajia. Urheilussa on kyse myös viihteestä, ja sitä nimenoman Lauri Markkanen on tuottanut kotikatsojille samalla tavalla kuin television muutenkin lisääntynyt urheilutarjonta aina dartsista erilaisiin moottoriurheilun lajeihin ja uutuuksin kuten eurheilu.
TV-lajit ja viihteen monipuolistuminen
Television sanottiin olevan jo mennyttä aikaa, mutta yhä niitä vain ostetaan. Ennen televisioita oli maksimissaan se yksi per talous, ja nykyään niitä alkaa olemaan jokaisessa huoneessa. Television käyttö vain on muuttunut siitä perinteisestä lineaarisesta katselusta, missä kokoonnuttiin television äärelle ohjelmien tullessa tiettyyn aikaan. Tätä aikakautta edustavat vielä lehtien ja joidenkin verkkosivujen televisio-ohjelmien listaukset.
Nykyään kuitenkin ihmiset katsovat televisiota entistä enemmän juuri silloin kuin haluavat ja juuri sitä mitä haluavat. Erona tässä on kuitenkin urheilu, jota seuraajat haluavat katsoa huomattavasti useamman livenä, kuin jälkilähetyksenä. Sen sijaan kaikessa muussa ohjelmavalikoimassa on menty suoratoiston puolelle, ja elokuvat, sarjat ja dokumentit katsotaan juuri silloin kuin halutaan, ja käytetään juuri sitä itselle sopivaa suoratoistopakettia. Näitä suoratoistopaketteja ja kanavan tarjoajia on Suomessakin itseasiassa jo kymmeniä, ja kanavia on tarjolla satoja – ohjelmaa kyllä riittää aina katsottavaksi.
Tämä television ja viihteen monipuolistuminen ja suoratoiston sekä striimauspalvelut ovat tuoneet mukanaan paljon lisää katseltavaa myös urheilunpuolelle. Ennen jalkapalloa oli tarjolla kenties kaksi kertaa viikossa, ja yhteensä sen kahden ottelun verran, kun nykyään joka viikko meille on tarjolla kymmeniä otteluita ja jotkut viikonpäivät menisivät pitkälti jalkapalloa seuraten, jos niin vain haluaisi. Tämä koska jalkapallo on maailman eniten pelattu joukkuepeli, ja suoratoistokanavat seuraavat lajin suurimpia sarjoja joka pelikierroksella tarjoten pelejä jokaiseen vuorokauden aikaan.
Jääkiekkoakin on enemmän tarjolla kuin ennen. Ennen tarjolla oli enimmäkseen kotimaista liigakiekkoa, mutta nykyään katseltavissa on myös Mestis-otteluita sekä naisten jääkiekkoja. Ja näiden kotimaisten sarjojen lisäksi suoratoiston kautta on katseltavissa myös Ruotsin, Saksan, Ranskan, Italian, ja totta kai NHL:n otteluita, joten katseltavaa kyllä riittää, eikä listaus ollut edes täydellinen.
Siinä missä harrastajamäärissä jalkapallo on kasvattanut joukkojaan ja jääkiekko on vähentänyt, niin näiden rinnalle on koko maailmassa tullut aivan uusi tulokas: eurheilu, eli digitaalinen kilpailullinen pelaaminen, missä yksi, kaksi tai joukkueellinen pelaajia pelaa jotain digipeliä toisia pelaajia vastaan ja voittajille voi olla luvassa jopa miljoonien eurojen palkintopotti yksittäisestä turnauksesta – ja siinä missä viimeisten vuosikymmenet ovat vieneet meitä entistä digitaalisempaan maailmaan, niin ei ole yhtään ihme, että myös niitä uusia harrastuksia ja jopa uusia ammatteja on löydetty nimenomaan tämän digitaalisen maailman peleistä.
Areenat ja hallit Suomessa
Palataan kysymykseen jääkiekon ja jalkapallon välisistä eroista ja mennään itse tapahtumapaikoille. Urheilu on nykyään entistä enemmän viihdettä, ja joukkueet ja organisaatiot tekevät kaikkensa, että katsojat viihtyisivät. Tässä viihtyvyydessä itse laji jää joskus toisarvoiseksi, kun sen rinnalle nousevat baarit, ravintolat, oheistoiminnot, fanikaupat ja vastaavat.
Siksi jääkiekkohalleista on syntynyt areenoita, ja entisistä jalkapallokentistä erilaisia stadioneita, jotka tarjoilevat kaikkea mahdollista muutakin kuin vain itse pelin seuraamista. Onhan Suomessa jopa raviradoille tehty omia eurheilu-tapahtumia ja kerhoja, kuten myös jääkiekkoareenoille jo Helsingissä, Tampereelle, Turussa ja Espoossa – mikäs siinä järjestää kymmenen tuhannen ihmisen vetävä eurheilu-turnaus areenalle, joka vetäisi muuten kenties 2000-3000 jääkiekkokatsojaa…. mikä onkaan missäkin paikkakunnalla se vetävin laji? Ja miksi esimerkiksi Eurheilun CS:GO pelissä puolalainen Katowice vetää kymmeniä tuhansia katselijoita sekä kaupunkiin, että satoja tuhansia katsojia vielä lisäksi online seuraamaan.
Kansainvälinen menestyminen
Monella harrastajalla, varsinkin aloittelijalla, voi olla mielessä joskus isompana päästä harrastamaan ja tekemään omaa lajiaan ammattilaisena. Suomessa voi ammattilaisena harrastaa useampaakin lajia, mutta koska Suomi on pieni maa, on todennäköisempää, että urheilun ammattilainen hakee rahansa Suomen ulkopuolelta.
Se ei tarkoita, etteikö jalkapallossa ja jääkiekossa Suomessakin makseta ihan hyvää palkkaa, mutta tosiasia on, että mikäli suomalaine joukkuelajin urheilija on Suomen parhaimmistoa, saa hän huomattavasti paremman palkan pelatessaan missä tahansa muualla Euroopassa – ja maailmalla. Esimerkkejä löytyy mm. suomalaisesta naisjääkiekosta, missä Suomessa ei käytännössä kenellekään makseta mitään palkkaa, mutta jo Ruotsissa naisjääkiekkoilija voi pelata ammatikseen, ja jopa Kiinassa on nähty suomalaisia kiekkoilijoita naisten sarjoissa pelaamassa ammatikseen.
Kansainvälinen menestyminen on monen harrastajan ajatuksissa ja tavoitteena, ja Suomessa se on mahdollista maajoukkueen matkassa, mutta joukkuetasolla on lähes aina pakko lähteä kansainvälisille vesille etsimään omaa seurapaikkaa. Esikerkiksi edellä mainitussa eurheilussa eniten suomalaiset ovat tienanneet pelaamalla Dota2 pelissä The International turnauksen finaalin voittajajoukkueissa, eikä koskaan voittajajoukkue ole ollut suomalainen, vaikka joukkueessa on voinut pelata parikin suomalaisten dotailijaa.
Ammattilaisena maailmalla vai Suomessa
Edellisen kappaleen ajatus pelaajan asuinpaikasta liittyy luonnollisesti pelaajan omiin tavoitteisiin sekä kilpailullisesti että rahallisesti. Rahalla kuitenkin maksetaan elämä, eikä urheiluammattina kestä koko elämää, joten urheilun ammattilaisten pitäisi pystyä keräämään urheilu-urallaan kohtuullinen säästösumma tulevien vuosien varalle – ja Suomessa se on lähes mahdotonta.
Joten monilla suomalaisille jalkapalloilijoilla ja jääkiekkoilijoilla tulee olla myös jokin ammatti oman lajinsa ulkopuolelta. Esimerkiksi kuuluisa jalkapalloilija Mikael Forssell on nykyään valmentaja ja Jari Litmanen taitaa olla ”omistaja” ja sijoittaja, televisio juontaja- ja asiantuntijakeikkojen ohessa.
Lajien tulevaisuus uusien haasteiden edessä
Mutta sekä jalkapallo että jääkiekko tulevat olemaan tulevina vuosina uusien haasteiden edessä. Ihmiset haluavat entistä enemmän viihdettä, ja monessa asiassa ihmiset haluavat asioita entistä helpommalla.
Jääkiekko ja jalkapallo eivät ole helppoja lajeja kenellekään, jopa maailman parhaat kuten vaikkapa Cristiano Ronaldo taikka Sebastian Aho ovat joutuneet harjoittelemaan tuhansia tunteja päästäkseen sille tasolle jolla he ovat, ja eurheilu saattaa näyttää helpommalta tieltä huipulle – mutta jos sitä kysytään niiltä, jotka ovat huipulla olleet, voisi vastaus yllättää – sekään ei nimittäin ole helppoa.
