Villiyrttien parvekeviljely
Parvekkeellakin voi viljellä ja kasvattaa todella paljon erilaisia ruoka- ja lääkekasveja!
Aloitin parvekeviljelyn jo vuonna 2010, päämääränä kasvattaa yrttejä tukemaan terveyttä ja myöskin antamaan makua ruoanlaittoon. Pian siirryin siirtämään luonnosta villiyrttejä ja vihanneksia omiin laatikoihini parvekkeelleni ja siitä tulikin yllättävän suuri menestys.
Parvekkeeni on etelään päin, joten aurinko paistaa koko päivän ja varjopaikkoja ei juurikaan ole. Kuitenkin isommilla kasveilla voi varjostaa alueita valosta vähemmän pitäville kasveille. Periaatteessa parvekeviljelylle ei ole sinänsä rajoja, ainakaan ei tule heti mieleen, voit viljellä jopa perunaa ja vaikkapa porkkanoitakin, mutta itse keskityn pääasiassa villiyrtteihin- ja vihanneksiin.
Olen viime kesinä kasvattanut noin 50 erilaista yrttiä/villiyrttiä, joukossa siirrettyinä väinönputkea, valeriaanaa, ruusujuurta ja jopa palsternakkaa, mutta myös vuohenputkea, nokkosta, erilaisia kesän kukkia kuten keto-orvokkia, sekä ketoneilikoita jne.
Kun siirtää maata hieman mukana, mukana saattaa tulla yllätyksiä luonnosta, tänä vuonna yllätyksenä onkin tullut mm. vesiheinää ja käenkaalia, sekä peltokanankaalia. Parvekeviljelyssä on puolensa, kun tekee paljon itse ruokaa kotona, on mahtavaa saada kaikkea tuoreena, juuri se määrä jonka tarvitsee, eikä ole pakko lähteä kauppaan, jonne palaa joka kerta ylimääräistä rahaa. Lisäksi hienoa on aina tuoreet huippuunsaviritetyt vitamiinipommit, erityisen laadukkaine lääkinnällisine vaikutuksineen ja kaupan päälle puhdistavat vielä elimistöä, sekä maistuvat herkullisilta.
Minulla on myös herukoita, 2 kpl musta- ja punaherukkaa ja ne tuottavat nyt toisena vuotenaan kivasti marjaa kesän uusiin resepteihin!
Käytän mustaherukanlehtiä paljon juomiin ja mausteeksi ruokiin, joten on mahtavaa saada niitä läpi kesän omalta parvekkeelta.
Olen viime kesinä kasvattanut noin 50 erilaista yrttiä/villiyrttiä, joukossa siirrettyinä väinönputkea, valeriaanaa, ruusujuurta ja jopa palsternakkaa, mutta myös vuohenputkea, nokkosta, erilaisia kesän kukkia kuten keto-orvokkia, sekä ketoneilikoita jne. Kun siirtää maata hieman mukana, mukana saattaa tulla yllätyksiä luonnosta, tänä vuonna yllätyksenä onkin tullut mm. vesiheinää ja käenkaalia, sekä peltokanankaalia.
Parvekeviljelyssä on puolensa, kun tekee paljon itse ruokaa kotona, on mahtavaa saada kaikkea tuoreena, juuri se määrä jonka tarvitsee, eikä ole pakko lähteä kauppaan, jonne palaa joka kerta ylimääräistä rahaa.
Lisäksi hienoa on aina tuoreet huippuunsaviritetyt vitamiinipommit, erityisen laadukkaine lääkinnällisine vaikutuksineen ja kaupan päälle puhdistavat vielä elimistöä, sekä maistuvat herkullisilta.
Minulla on myös herukoita, 2 kpl musta- ja punaherukkaa ja ne tuottavat nyt toisena vuotenaan kivasti marjaa kesän uusiin resepteihin! Käytän mustaherukanlehtiä paljon juomiin ja mausteeksi ruokiin, joten on mahtavaa saada niitä läpi kesän omalta parvekkeelta.
Isomaksaruohot ja suolaheinät olen viljellyt siemenistä mataliin laatikoihin, niissä viihtyy hieman vähemmän vettä tarvitsevat, kuivempien paikkojen kasvit. Kivien lisääminen pitää matalassa, tilavuudeltaan vähäisessä laatikossa kosteuden paremmin ja näitäkään ei tarvitse kastella kuin harvakseltaan. Keskikesällä herukat ja väinönputket luonnollisesti tarvitsevat enemmän kastelua, helteiden aikaan jopa lähes joka päivä!
Mullaksi parvekeviljelyyn kelpaa ihan normaali luonnonmulta omalta kasvien kasvupaikalta, mutta myös erilaiset taimimullat ja luomumullat ovat erinomaisia. Käytän näissä laatikoissani tänä vuonna sekoitusta, joka on toiminut erinomaisesti aiemminkin. Hieman kaktusmultaa tuomaan aavistus hiekkaa, taimimultaa, tavallista puutarhamultaa, sekä turvetta, josta yrtit selkeästi pitävät.
Olen myös tuonut savea ja ripotellut sitä kokkareina kasvien juurille, ja mullan joukkoon, savessa on paljon mineraaleja ja muita hyviä aineita lannoittamaan kasveja. Lannoitteeksi käytän lisäksi hevosen lantaa, jota lisään silloin tällöin hajottamalla pienen paakun kasteluveteen. Kastelu tapahtuu kastelemalla juurille, näin lehdet välttyvät lannan kontaktista ja yrtit säilyvät syömäkelposina.
Uusimpia tuttavuuksia kasvatuksessa on tänä vuonna saksankirveli, joka on huikean tuoksuinen ja makuinen yrtti. Sen aniksen maku sopii voin kanssa leivälle ja Frantsila käyttää sitä jopa hammastahnan valmistuksessa.
Pihatähtimöt, eli vesiheinät sain tuliaisina ja yllätyksenä. Se onkin tervetullut erittäin hyvä lisä salaatteihin ja vaikkapa hampurilaiseenkin!
Quinoa, ruusujuuri, minttu, valeriaana, käenkaali eli ketunleipä, basilica, sitruunatimjami, sekä sitruunaverbena laatikoissaan. Punaherukka työntää jo marjaa vaikka eletään vasta toukokuun 25. päivää. Kerran kesässä, myös yleensä kirvat saapuvat ja viimeksi ne iskivät mustaherukkaan. Sain kuitenkin kirvat kuriin kertaheitolla, sumuttamalla nokkoskäytteellä kasvin lehdet. Kirvat munivat lehtiin ja koska nokkoskäyte ei tapa munissa olevia kirvoja, sumutus kannattaa toistaa viikon parin päästä.
Nokkoskäytteestä ei kuitenkaan kannata tehdä liian vahvaa, sillä se jättää kammottavan hajun kasviin pitkäksi aikaa, miedommallakin voi pärjätä ihan hyvin, kun sumuttaa ajoissa. Samantyyppisen kuin nokkoskäytteen voit tehdä myös raunioyrtin lehdistä.
Nokkoskäyte
- 1 litra vettä
- 1 dl kuivattua nokkosjauhetta tai tuoreita nokkosia purkki täyteen ja vesi joukkoon.
Valmistus
Sekoita ainekset ja anna käydä pari vuorokautta huoneenlämmössä, käytä siivilöitynä joko kasteluvetenä tai sumutinpullon avulla.
Joskus voi olla hyvä antaa yrttien olla rauhassa 1-2 viikkoa sumutuksen jälkeen, koska yrtteihin jää melko inhottava tuoksu ja maku käytteestä. Haju ja maku kuitenkin hälvenee ajan myötä.
