Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium)

Isomaksaruoho on rakkauden yrtti, se jatkaa kasvuaan kahtena, vaikka sen katkaisisi keskeltä poikki. Kaksi yksilöä kaartuvat useimiten toisiaan kohti, joten sekin on katsottu olevan osoitus rakkaudesta. Isomaksaruohon lehdet ovat myös ruokaa isoapolloperhosen toukille, ja se on hidas leviämään, joten sitä ei pidä koskaan kerätä paikasta kuin korkeintaan kolmannes, mikäli sitä esiintyy laajoina alueina. Isomaksaruohoa tavataan luonnossa paikoin melko paljon, mutta se on myöskin helppo mehikasvi kasvattaa itsekin. Se viihtyy kuivahkoilla kallioilla, mutta myös mullassa erinomaisesti.

Isomaksaruohon lehdet sisältävät polysakkarideja, jonka vuoksi sillä on anti-inflammaatorisia vaikutuksia. Lehtien mehu on vahva antioksidantti ja se vähentääkin tehokkaasti vapaita radikaaleja elimistössä, tämä johtuu ilmeisesti kasvin sisältämistä fenoliyhdisteistä. Kuivattuna lehdissä on edelleenkin anti-inflammaatorisia vaikutuksia.

Metanolipitoisessa uutoksessa isomaksaruoho toimii myös lääkeyrttinä ulkoisesti käytettynä, sillä metanoli on myrkyllistä juotuna. Näistä ominaisuuksista ei yleisesti tiedetä lainkaan. Uutos sisältää tekijöitä, jotka poistavat sekä kipua, että tulehdusta.

Isomaksaruohon lehtiä onkin käytetty antiikin aikoina tulehduksellisissa ihosairauksissa, vähentämään ihon tulehdusta ja kipua, mutta auringon polttamaan ihoon sillä ei ole havaittu vaikutusta. Isomaksaruohon lehtimehulla on kyky vähentää kuitenkin ihon punoitusta. Pakastekuivatulla isomaksaruoholla ei ole samankaltaista lääkinnällistä tehoa.

Isomaksaruoho on täysin myrkytön, mutta maksaruohoissa on yksi myrkyllinen, keltamaksaruoho, jota ei saa syödä lainkaan. Muutkin n. 40 erilaista maksaruohoa, kuten kaukasianmaksaruohot ovat myöskin käytettäviä isomaksaruohon tapaan, maku vaihtelee hieman tietysti lajista riippuen.

Maultaan isomaksaruoho muistuttaa hernettä tai papua, mutta sillä on kuitenkin myös omanlaisensa makumaailmansa. Sitä kuitenkin voi käyttää herneen tavoin ruoan valmistuksessa, jopa ehkä korvata täysin herneet ja pavut.

Isomaksaruohoa voi käyttää uutettuna alkoholiin, öljyyn taikka suoraan sellaisenaan lehdet ja siemenet, itse asiassa koko kasvin maanpäällinen on täysin käytettävissä.

Lähteet:

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18818510

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11092573

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7764285

Similar Posts

  • Meditointi ja Buddhismi

    Jos kuuntelee Vivaldin “Neljä vuodenaikaa – Kesä”, voi saada kokea mitä yhä useampi kokee rauhallisuuden hetkenä kesällä: ajatusten tykitystä, vauhdikasta taajunnanvirtaa asiasta toiseen sekä sisäisen rauhan sijaan kiihtynyttä mieltä. Millä muulla tavalla voi tulkita tätä Vivaldin mestariteosta? Verrattuna Edward Griegin Peer Gyntin “Morning Mood”, Vivaldilla oli mielenkiintoinen idea kesästä. Ainakin musiikin muodossa. Rauhan tunne on…

  • Päärynä-kuusenkerkkäjuoma

    Tämä juoma on kerrassaan mainio keväinen, puhdistava voimajuoma mahlasta. Se sisältää hedelmähappoja, runsaasti C-vitamiinia, kivennäis- ja hivenaineita, aminohappoja. Lisää tietoa mahlasta löydät täältä. 1 1/2 litraa koivunmahlaa 3 luomupäärynää kourallinen kuusenkerkkiä 0.5-1 dl sokeria maun mukaan Valmistus Kaada kattilaan n. puoli litraa mahlaa, lisää kuusenkerkät, sekä päärynät pieniksi kuutioiksi pilkottuna. Keitä hiljaisella lämmöllä kunnes päärynät ovat pehmenneet täysin…

  • Karitsaa ja metsäisiä makuja

    karitsan ulkofilettä kahdelle Maustevoi tuoreita villiyrttejä hienonnettuna (nokkonen, isomaksaruoho, siankärsämö, mustaherukka) 100 g pehmeää voita 1 tl tummaa balsamicoa 2 valkosipulinkynttä 1 tl kuminaa pippuria suolaa Valmistus Sekoita ainekset yhteen, paitsi yrtit ja voitele kuivatut fileet paksusti maustevoilla. Painele yrttisilppu voin päälle kerrokseksi ja pyöritä lihat tiukasti kelmuun. Anna asettua jääkaapissa muutama tunti ja paista omassa rasvassaan…

  • Vuorenkilpi (bergenia)

    Vuorenkilpi: lääkinällisyys. Vuorenkilven juuria, sekä lehtiä on käytetty kiinalaisessa- ja intialaisessa-, sekä myös nepalilaisessa lääketieteessä lääkinnällisten ominaisuuksiensa vuoksi. Vuorenkilpi sisältää mm. bergeniiniä, norbergeniiniä, katekiinia, arbutiinia ja muita polyfenoleja. Adaptogeenit estävät tulehdusta, flavonoidit eli antioksidantit estävät syöpää ja hillitsevät veren hyytymistekijöitä. Flavonoidit antavat kasville sen myös sen tyypillisen värin! Vuorenkilpi on antimikrobinen 2), antibakteerinen 3), sekä tappaa…

  • Kuusenkerkkä (Picea)

    Kuusenkerkät sisältävät A- (beta-karoteeni) ja C-vitamiinia, lignaania, kaliumia, hiven- ja kivennäisaineita, sekä flavonoideja, jotka toimivat antioksidanttien tavoin. Vatsavaivoihin, närästykseen, lihaskipuihin, särkyyn, reumaan, yskään, flunssaan, väsymykseen ja yleiskunnon parantamiseen, puhdistamaan munuaisia ja lisäämään sapen eritystä. Kerkät ovat myös diureetteja, lisäävät siis virtsaamista puhdistaen virtsateitä, sekä lisäävät hien eritystä. Lisäksi kerkät ovat limaa irroittavia ja poistavat tulehdusta, siksi ne…

  • Douglaskuusella maustettu ternijuusto

    Tein juuston ternimaidosta, uuttaen maitoon douglaskuusen tuoreita uusia vuosikasvaimia. Douglaskuusen aromi on taivaallinen ja sopii loistavasti juuston makumaailmaan. Litraan ternimaitoa lisäsin hieman suolaa ja douglaskuusen vaaleanvihreitä havuja, huumaava tuoksu on voimakas, eikä havuja siksi tarvitse paljoa. Havut ovat pehmeitä ja voi jättää juustoon paiston ajaksi mikäli haluaa. Maito kaadetaan vuokaan, lisätään n. 3/4 tl suolaa ja annetaan…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *