Tammi (Quercus robur)

Tammi:

Tammi on lääkinnälliseksi katsottava puu tanniiniensa ansiosta, sitä luonnehditaan tästä syystä myrkylliseksi, mutta erona on lähinnä annostus. Tanniinit esim tammenterhoissa auttavat vahvistamaan immuniteettia, ne suojaavat myöskin sydäntä, sekä ehkäisevät tulehduksia. Tammen tanniineja löydät joistakin viineistä, joita kypsytetään tammitynnyreissä.

Lehdet:

Tammen lehden erittäin vahvat antioksidantit auttavat elimistössä tulehduksia aiheuttavien vapaiden radikaalien poistamisessa, sekä niillä on antikarsinogeenisiä vaikutuksia ihmisessä, sillä nimenomaan vapaat radikaalit aiheuttavat kasvainten kasvua. Lehtien flavonoidit estävät verisuonia plakkiutumasta ja auttavat muihinkin kardiovaskulaarisiin toimintoihin useilla eri mekanismeilla, mm. estämällä tulehdusta.

Antioksidantit ja flavonoidit lehdissä, pystyvät parantamaan ”hyvän” kolesterolin määrää veressä, sekä vähentämään ”pahaa” kolesterolia, LDL:ää. Flavonoidit vaikuttavat myöskin ACE entsyymiin (Angiotensiinikonvertaasi (ACE)), estäen sen toimintaa, joten sillä on samoja ominaisuuksia kuin ACE-estäjillä verenpainelääkkeenä. Tammenlehdet toimivat siten myöskin verenpaineen alentajina. Verenpaineeseen saat parhaiten hyödyn keittämällä lehdistä teetä.

Tammen lehdet ovat myöskin antiseptisiä ja antibakteerisia, joten niitä voi käyttää tyrehdyttämään pieniä haavoja, ihottumiin ja kutinaan. Käyttää monenlaisissa ihovoiteissa ja kääreissä, ihotulehduksissa ja hien liikaeritykseen.
Lehtihauteita voi käyttää myös jäykille nivelille, nyrjähdyksiin, sekä turvotukseen.

Tammenlehtien flavonoidit auttavat myöskin ihon haavoja paranemaan nopeasti, mutta myöskin vatsa-, sekä suolistohaavaumia. Tammenlehdet tappavat tehokkaasti myöskin bakteereja ja viruksia.

Mahla:

Tammesta saa myös mahlaa, mutta sitä ei kerätä poraamalla reikiä puun runkoon kuten koivussa ja vaahterassa. Mahla valutetaan katkaisemalla oksa ja siitä valutetaan makeaa mahlaa pulloon.
Hiusten huuhteluvetenä tammenmahla, jonne uutetaan tammenlehtiä, auttaa rasvaisille hiuksille palauttamaan luonnollisen kosteuden, samoin se toimii myös iholla.

Kukat:

Tammen valkoisista kukista voi tehdä ikkunalaudalla siirappia, joka auttaa väsymyksessä ja uupumuksessa. Teeksi keitetyt diureettiset kukat antavat apua flunssassa, tulehduksissa, turvotuksissa ja jopa kuumeeseen.

Kuori:

Kuoresta tehty tee auttaa kroonistuneessa ripulissa, haavoihin ja kurkkukipuun kurlattuna.

Similar Posts

  • Ashwagandha – Withania somnifera – Rohtokoisio

    Ashwagandha eli rohtokoisio on arvostettu lääkekasvi intialaisessa perinnelääketieteessä. Se on luokiteltu ”adaptogeeniksi”, mikä tarkoittaa, että se voi auttaa kehoasi hallitsemaan stressiä. Se kykenee tasapainottamaan hormonitoimintaa ja mielialaa. Kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet ashwagandhan todella toimivan. Ashwagandha on yksi Ayurvedan tärkeimmistä yrteistä, eräänlaisesta vaihtoehtoisesta lääketieteestä, joka perustuu Intian luonnollisen paranemisen periaatteisiin. Sitä on käytetty yli 3 000…

  • Villimiehen laskiaispullat

    3 1/2 dl vehnäjauhoja 1 1/4 dl maitoa 1 dl tammenterhojauhoja 1/2 dl sokeria 1 kananmuna 1/2 pussia kuivahiivaa 1/2 tl kardemummaa 45g voita mehiläisen siitepölyä (bee pollen) Sekoita n.42 asteiseen maitoon, sokeri, 1/2 muna ja kardemumma. Lisää mukaan osa jauhoista ja hiiva, vispilöi löysä seos ja lisää vähitellen loput jauhot. Nostata taikinaa n. 40…

  • Villimiehen munatoti

    Jouluinen munatoti maistuu myös muulloinkin kuin jouluna! 1 muna 1 rkl sokeria tai hunajaa 4 cl suomyrttiviinaa (uutettu 4-5 oksaa pulloon vodkaa) kermaa tai punaista maitoa ripaus kuivattua kyläkellukanjuurta Valmistus Sekoita muna, sokeri, hunaja, sekä suomyrttiviina kunnolla ja suodata pitkään kapeaan lasiin. Täytä lasi kermalla tai maidolla ja ripottele pinnalle kyläkellukanjuurta. Jos ei ihan suomyrttiviinaa…

  • Vaahtera (Acer platanoides)

    Vaahterasta on moneksi, sokerivaahterasta (Acer saccharum) saadaan siirappia (suomessa luonnonvaraisena kasvava vaahtera ei ole kuitenkaan riittävän makea samanlaiseksi siirapiksi kuin kaupallinen), sen lehdet, siemenet ja kukat käyvät ravinnoksi ja maistuvat jopa erinomaisilta. Metsävaahtera sisältää paljon C-vitamiinia, kalsiumia, kaliumia, rautaa, sinkkiä ja erittäin paljon mangaania. Mahla piristää ja antaa energiaa! Mahlaa voi kerätä keväällä, se nousee puihin samoin kuin…

  • Koivunmahla (Betula)

    Koivunmahlakausi on täällä taas. Kevät on edennyt niin pitkälle, että ensimmäiset aurinkoiset päivät ovat tulleet ja mahla nousee koivuihin. Kävinpä itsekin hakemassa ensimmäisen pulloni tuoretta mahlaa isosta koivusta, porasin n. 10mm reikiä pari kappaletta n. 3-4 cm syvyydelle ja työnsin letkut reikiin, jotka pulppusivat kirkasta mahlaa välittömästi. Pullo täyttyi n. tunnissa, ehti hyvin käydä syömässä…

  • Litulaukka (Alliaria petiolata)

    Litulaukka, erittäin mielenkiintoinen villivihannes- ja yrttikasvi. Sen maku on pippurinen, sekä valkosipulinen ja se sopii niin kalan, lihan kuin kanankin kanssa. Litulaukka on maukas, ravinteikas, mutta myös jokseenkin lääkinnällinen kasvi. Sitä kannattaakin syödä koko kesä, sillä se tuottaa maukkaita lehtiä toukokuusta aina heinäkuun loppuun saakka, paikasta riippuen, eikä käyttö suinkaan lopu vielä siihen. Kukinnan aloitettuaan lehdet…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *