Villimiehen metsäinen terveysjuoma

Mustikanlehdet sisältävät antioksidantteja kuten antosyaniini, flavonoideja kuten kversetiiniä ja polyfenoleja, jotka vaikuttavat positiivisesti suojaten verisuonistoa sydän- ja verisuonitau­deissa, verenkiertohäiriöissä, sekä lievittää turvotusta. Mustikanlehdet alentavat myös syöpäriskiä, sekä saattavat parantaa myös muistia!

Villimiehen metsäinen terveysjuoma auttaa alentamaan painoa ja verensokeria, sopii siis erityisen hyvin diaabetikoille. Tämä metsäinen ”tee” auttaa myöskin vatsataudeissa, toimii suuvetenä, sekä erilaisissa suun- ja nielun tulehduksissa.
Älä kuitenkaan käytä mustikanlehtiä päivittäin tai pitkiä aikoja, sillä niiden oksaalihappo saattaa ärsyttää munuaisia ja suolistoa.

Männyn havut puolestaan ovat erittäin C-vitamiinipitoisia, joten siitä tehty ”tee” on hyvin piristävä. Neulaset sisältävät myöskin tanniineja, karvasaineita, sekä hartseja, jotka auttavat keuhkoputkia erilaisissa ongelmissa höyryhengitettynä ja lisäksi se on antibakteerinen. Mahlasta tietoa täältä.


Villimiehen metsäinen terveysjuoma

  • 1 osa mustikan keväisiä uusia versoja
  • 3 osaa männyn havuja
  • tuoretta mahlaa
  • hunajaa

Kaada varvut ja havut mahlalla peittoon ja kuumenna levy, mutta älä päästä kiehumaan vaan anna hautua hiljalleen n. tunti. Siivilöi juoma mukiin ja makeuta tarvittaessa hunajalla.

Similar Posts

  • Myrkylliset kasvit

    Myrkyllisiä kasveja suomen luonnosta. Osaa voidaan käyttää osaavissa käsissä lääkinnällisiin tarkoituksiin, mutta yrtti tulee tällöin tuntea hyvin. Aitalikusteri – Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Alppiruusu – Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Elämänlanka – Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita. Hevoskastanja – Kasvi on…

  • Nokkonen – Nettle (urtica)

    Nokkosia on useita eri lajeja, mutta kaikki samaan tapaan käytettävissä lääkinnällisesti ja ruokakäytössä. Nokkonen (Urtica dioica), pohjannokkonen (Urtica dioica subsp. sondenii) ja rautanokkonen (Urtica urens). Nokkonen sisältää A-, B-, erittäin paljon C-, D-, E- ja K-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, erittäin paljon rautaa, piitä, valkuaisaineita, biotiinia, koliinia, foolihappoa, histamiinia, serotoniinia, pantoteeni-, sitruuna-, etikka- ja muurahaishappoa , sekä asetyylikoliinia ja kuituja. Lääkinnällisyys Lääkinnällinen käyttö sisäisesti…

  • Slush 2018 – Managing Entrepreneurial Pressure

    Slush 2018 sisälsi, tunnetun suomalaisen sijoittajan pyynnöstä, ensimmäistä kertaa vähän vakavamman keskustelun uupumisesta ja miten yrittäjät välttäisivät pahimmat sudenkuopat yrittäjän arjen pyörremyrskyn ympärillä. Paneelikeskustelu käytiin Evergreen lavalla jonka jälkeen 30-min Q&A-sessio pidettiin Founders Studiossa. Paneelissa mukana minun lisäksi oli James Hewitt (Hintsa Performance) ja Nora Rosendahl (Fifth Corner). Meille oli tärkeää että keskustelusta jäisi yleisölle jotain käteen…

  • Villyrttien tunnistusta – Maan Ystävät RY

    Kävimme kesäkuussa tunnistamassa villiyrttejä Turun Aurajoen varrella, lähtö Sibeliustalon edestä. Maan ystävät on vuonna 1996 perustettu järjestö, joka tarjoaa mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän maailman puolesta. Se on toiminut jo 20 vuotta ja luonnollisesti villiyrtit kuuluvat aihepiiriin. Koko Aurajoen varsi oli yllätyksekseni leikattu juuri koneella, joten hetken piti miettiä mihin suuntaisimme. Kuitenkin viereisten talojen pihoilla ja katujenkin…

  • Vuohenputki (Aegopodium podagraria)-Goutweed

    Vuohenputki sarjakukkaisena kasvina vaatii tarkan tunnistamisen ennen käyttöä! Sen tunnistaa nuorena punaruskeista sahalaidoistaan ja omalaatuisesta tuoksustaan, joka muistuttaa porkkanaa ja selleriä. Kasvi kuitenkin varioi jonkun verran ja aina tunnistaminen ei ole niin helppoa. Kasvin lehdet kasvavat kolmisormisesti, kuitenkin nuoremana alemmat lehdet ovat usein pareittain. Vuohenputki kasvaa rönsyilevässä juurakossa, kun moni muu sarjakukkaiskasvi kasvaa pääjuuresta. Vuohenputki kasvaa…

  • Kuusenkerkkä (Picea)

    Kuusenkerkät sisältävät A- (beta-karoteeni) ja C-vitamiinia, lignaania, kaliumia, hiven- ja kivennäisaineita, sekä flavonoideja, jotka toimivat antioksidanttien tavoin. Vatsavaivoihin, närästykseen, lihaskipuihin, särkyyn, reumaan, yskään, flunssaan, väsymykseen ja yleiskunnon parantamiseen, puhdistamaan munuaisia ja lisäämään sapen eritystä. Kerkät ovat myös diureetteja, lisäävät siis virtsaamista puhdistaen virtsateitä, sekä lisäävät hien eritystä. Lisäksi kerkät ovat limaa irroittavia ja poistavat tulehdusta, siksi ne…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *